Ruairidh Lachie MacEoghain
Menestyneen rockbändi Offsetin kitaristina ja taustalaulajana parhaiten tunnettu muusikko käyttää artistinimeään "Rory Mace" myös arkielämässään. Offset on ehdottomasti hänen tärkein prioriteettinsa tällä hetkellä, vaikka tekeekin satunnaisesti biisejä myös niin itselleen kuin muillekin artisteille. Rory yrittää ehtiä käymään mahdollisimman usein kotijuurillaan Skotlannissa, missä hänen vanhempansa ja pikkusisko asuvat edelleen, vähintäänkin pari kertaa vuodessa.
Ruairidh syntyi 90-luvun loppupuolella perinteiseen skotlantilaiseen perheeseen ja muutama vuosi myöhemmin samoin pikkusisko, pienoisena pettymyksenä pojalle, joka tietenkin oli toivoinut pikkuveljeä. Hieman vanhempana poika taisi kylläkin myöntään, että sisko taisi sittenkin olla veljeä parempi, vaikka olihan se hieman noloa olla pikkusiskoaan selkeästi huonompi koulussa. Varsinkin matemaattiset aineet olivat kompastuskivi Ruairidhille, ja niistä päästiinkin juuri rimaa hipoen aina läpi. Huonon koulumenestyksen vastapainoksi tämä kuitenkin löysi jo nuorena intohimon musiikkiin ja parin vuoden kitara - ja pianotuntien jälkeen osoittautui myös lahjakkaaksi sillä saralla.
18-vuotiaana nuorukainen lähti toteuttamaan muutaman vuoden mielessä ollutta haavettaan ja muutti rapakon taakse Los Angelesiin opiskelemaan musiikkia, vaikka vanhemmat yrittivätkin kaikin keinon pitää poikansa lähellään turvassa. Oikeasti opiskelupaikan saaminen oli kylläkin pienoinen yllätys Ruiaridhille itselleenkin kouluarvosanojen takia, mutta kaipa sitten pelkästään nuoren skotlantilaisen musiikilliset lahjat olivat riittäneet paikan saantin. Tokihan maaseudulla syntynyt nuorukainen oli alkuun hukassa suuressa kaupungissa, mutta pari opiskelutoveria opettivat kyllä tämän tavoille. Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Ruairidh otti itsellensä käyttöön artistinimen 'Rory Mace' kun skotlantilainen nimi ei oikein ottanut taipuakseen kalifornialaiseen aksenttiin. Mies onkin jo niin tottunut kyseiseen nimeen, ettei oikeaa nimeä kuulekaan kuin sukulaisten suusta tai virallisista papereista.
Vuoden verran valmistumisen jälkeen yksi Roryn opiskelukavereista otti tähän yhteyttä pyytääkseen miestä mukaan kavereidensa kanssa aloittelevaan bändiin, josta heiltä puuttui vielä kitaristi. Koska rock ei ajatuksen tasolla tuntunut omalta kupilta teetä, Rory lupautui tulemaan kokeilemaan siinä tapauksessa, jos he eivät yksinkertaisesti vain löytäisi ketään muuta vaihtoehtoa. Pari viikkoa myöhemmin nuorukainen löysi kuin löysikin itsensä soittotreeneistä. Nopeasti Rory tuli juttuun uusien ystäviensä kanssa, joiden intohimo tarttui myös mieheen itseensä, ja pian bändillä oli jo nimikin; Offset.
Jo ensimmäisistä hetkistään lähtien Offset sivusi biiseissään yhteiskunnallisia aiheita, mutta maanjäristyksen jälkeen he alkoivat ottaa yhä enemmän kantaa Los Angelesin ongelmiin – eri toten raunioituneiden alueiden uudelleen korjaamiseen ja kansalaisten epätasa-arvoiseen kohteluun. Vaikka bändi oli jokseenkin tunnettu jo ennen maanjäristystä, vallanpitäjiä kritisoivat kappaleet upposivat kansaan ja tekivät bändistä selkeästi kuuluisamman.
Rory on siinä mielessä onnekas, että pystyy elättämään itsensä yksin sillä mitä rakastaa eniten eli musiikilla. Kitaristin ja kakkoslaulajan roolin lisäksi mies soittaa myös joskus koskettimia, sekä säveltää ja sanoittaa osan Offsetin tuotannosta yksin ja yhdessä bändikavereidensa kanssa. Vaikka Offset onkin Roryn päätoimi, johon panostetaan sata prosenttisesti, tekee tämä edelleen jonkin verran omaa soolomusiikkiaan ja käy esiintymässä silloin tällöin kun ehtii.
Suvaitsevaisena, luotettavana ja helposti lähestyttävänä Rory on niitä ihmisiä, jonka kanssa on helppo tulla toimeen ja joka tulee toimeen lähes kaikkien kanssa. Tämä tutustuu mielellään uusiin ihmisiin ja viettää aikaa läheistensä kanssa. Mies on usein varsin avoin näyttäen tunteensa selkeästi ulospäin vaikka suurimmissa tunnekuohuissaan vetäytyykin yksin kitaran seuraan. Musiikki on aina ollut tapa käsitellä sen hetkiset tuntemukset ja selvitellä ajatukset taas kasaan, eikä yleensä vaadi aikaan kuin muutamasta tunnista pariin päivään. Ei Rory muutenkaan ole mitään pitkävihaista tai mököttävää sorttia. Sosiaalisuudestaan huolimatta mies on eniten omalla mukavuusalueellaan pienemmissä porukoissa. Suuremmissa porukoissa usein hiljenee ja eristäytyy siten jotenkin taka-alalle.
Rory on varsin itsekriittinen ja herkkä nahkainen ihmisten mielipiteille itsestänsä. Pelkää musiikin saralla epäonnistumisia, eikä aina osaa käsitellä niitä niin aikuismaisesti kuin pitäisi. Mikäli miehen tekemä kappale ei saa sellaista vastaanottoa kuin tämä omasta mielestään odotti, saattaa mies pahimmillaan heittäytyä marttyyriksi ja vannoa heittävänsä pyyhkeen kehään lopullisesti. Rorylla on myös paha tapa lukea netistä kaiken maailman kommentteja niin bändistä, bändikavereistaan, kappaleistaan kuin itsestäänkin, vaikka tietää ettei pitäisi, sillä ottaa niistä usein itseensä jos ei löydä negatiivisesta kritiikistä mitään rakentavaa.
Nuori mies nauttii osaltansa bändin menestyksen tuomasta kuuluisuudesta, mutta tiedostaa, että sitä on myös pelättävä, jottei se nousisi liikaa päähän. Rory tulee usein hyvin toimeen median kanssa ja onkin lähes aina eniten äänessä haastatteluissa. Aika ajoin saattaa kuulla huhuja, ettei bändin jäsenten välit olisi keikkalavojen ulkopuolella kovin ihmeelliset Roryn saattaessa tehdä yksin haastattelua jollain radiokanavalla toisten ollessa samaan aikaan hyväntekeväisyystapahtumassa mukana. Totuus on kuitenkin aivan toinen, mies nimittäin stressaa suuria tapahtumia eikä koe voivansa nauttia niistä. Ja sehän ei näyttäisi tapahtuman kannalta kovin hyvältä, kiusaantunut olotila kun näkyy ihmisestä niin helposti ulospäin. Offsetin omat keikat eivät juurikaan stressaa miestä, ovathan ihmiset tulleet paikalle nimenomaan heidän takiaan. Mutta esimerkiksi festarikeikat ovat jo siinä rajalla. Rory kyllä kykenee ilmaantumaan paikalle ja vetämään setin aivan normaalisti, muttei pidä omia välispiikkejään, joita bändin omilla keikailla pitäisi.
Katukuvasta Offsetin kitaristi on helppo tunnistaa; luonnostaan punaiset hiukset, syvän siniset silmät sekä molemmista käsivarsista löytyvät varsin värikkäät hihatatuoinnit. Kasvoillaan mies antaa usein myös olla lyhyen, hiustensa sävyisen parransängen. Hihojen lisäksi muita tatuointeja ei Rorylta ainakaan vielä löydy. Pituutta miehellä on 175 senttimetriä.
Roryn vaatekaapin sisältö ei ole kovin monipuolinen, tämän tyyliäkin voisi sanoa tylsähköksi. Perusnormi on tumman sävyiset farkut, joiden kaveriksi sitten joku t-paita, pitkähihainen tai huppari. Usein ilman mitään sen suurempia kuvia tai tekstejäkään. Väreillä ei miehelle ole niin väliä, vaikka lempiväri onkin ehdottomasti tummansininen. Bändiä edustaessaan tosin pitäytyy mustassa.